Veteraanipäivän arvokkaat vieraat

Veteraanipäivän merkeissä Pappilan koululla vieraili jatkosodassa taistelleet "koulun omat pojat" Lauri Hautamäki ja Väinö Kangassalo sekä Honkajoen Veteraanien puheenjohtaja Raimo Toveri. Suomen siniristilippu vedettiin aamulla salkoon Veteraanipäivän kunniaksi.

Veteraanit vierailulla

Edellisenä päivänä keskusteltiin koulussa jälleen aiheesta, katsottiin dokumentti talvisodasta, jonka jälkeen oppilaat laativat innolla kysymyksiä seuraavan päivän kunniavieraille.

Sitten vieraat istuivat kertomaan sota-ajoista ja kokemuksistaan. Ja hyvin he muistivat yksityiskohtiakin näiltä raskailta vuosilta
Muun muassa seuraavanlaisia asioita jäi oppilaiden mieliin veteraanien kertomuksista ja vastauksista:

Kummatkin lähtivät sotaan 19 -vuotiaina. He kertoivat, että siellä ei ollut yhtäkään, joka ei olisi pelännyt. Molemmat olivat nähneet ihmisiä kuolevat aivan vieressään.Ja lähellä oli heilläkin joskus kuolema ollut. Laurin kättä oli hipaissut luotisuihku, Väinö oli kerran ampunut vahingossa melkein omaan jalkaansa.

Väinö kertoi, että oli kärsinyt nälkää kaksi vuotta ja saanut keripukin.Rintamalla he söivät vaneria eli näkkileipää ja hernemehua eli laihaa hernesoppaa ja joskus velliä, missä oli olkia seassa. Omat perunat oli huonoja ja jäisiä, mutta kun niihin laittoi kuumaa vettä niin kuori lähti. Onneksi saksasta tuli parempia ja pestyjä pottuja.

Lottia ei ollut aivan sotatantereella, mutta hoitokodissa oli ja myös viestintälottia ja muonalottia. Honkajoen kirkon tornissa oli tähystyslottia.

Korsut rakennettiin maan alle ja laitettiin hirsikatto ja hirsien päälle ladottiin kiviä ja vielä maata päälle. Niin ne kesti kranaatteja. Suomi-konepistoolin lippaaseen mahtui 61 panosta ja lipas oli lituska ja pyöreä. Se oli hyvä ja nopea ase. Molotovin coctaili oli pullo, missä oli bensaa, ja tulitikku oli kiinnitetty pullon reunaan. Kun pullo rikkui niin tulitikku sytytti bensan. Niitä käytettiin panssarivaunujen torjuntaan.

Raimo Toveri kertoi myös, että oli ollut vielä pieni lapsi, kun sota oli alkanut. Hän asui Porissa, jota oltiin pommitettu myös. Hän kertoi myös korsuista, pyssyistä ja mottitaistelusta.

Kiitokset veteraaneille ja Raimo Toverille käynnistä. Näitä asioita ei saa unohtaa, mutta toivotaan, ettei me suomalaiset enää sotaan jouduttaisi. Ja ollaan kiitollisia siitä mitä meillä nyt on näiden veteraanien ansiosta.