Stadissa

Retkiporukkamme Tuomiokirkon rappusilla.

Lähtö ja Heureka

Pappilan Koulu teki luokkaretken Helsinkiin, joka täytti 450 vuotta. Lähtö koululta oli aikaisin aamulla, jo kello kuusi, mutta aikaisesta lähdöstä huolimatta oli kaikki paikalla ajoissa. Mukaan lähti tuttuun tapaan vanhempien lisäksi myös meitä entisiä oppilaita yhteiskoulusta.

Linja-auto matka Vantaan Heurekaan sujui hyvin. Koska kello oli jo paljon oli ruuan aika. Menimme syömään ravintola Arkhimedekseen. Oppilaat ja vanhemmat olivat vähän pettyneitä possupihviin, koska se oli puoli raakaa.

Heurekassa oli oppilaiden mielestä hienoa kun sai koskea ja kokeilla kaikkea. Monet oppilaat näkivät uusia asioita, jotka olivat vähän kummallisia, mutta silti ihan mukavia, sanoivat oppilaat. Heidän mielestään oli myöskin hauskaa kun rotat Olka ja Paloma pelasivat koripalloa. Jotkut oppilaat sanoivat, että oli tyhmää kun oli paljon ihmisiä. Vierailevat näyttelyt olivat "Kommunikaatio" ja "Sinä ja minä", jossa tutkittiin ihmistä.

Kun kello löi kaksi oli vuorossa Heurekan Verneteatteri. Verneteatterin aiheena oli Olympialaiset, jossa kerrottiin olympia voittajista. Kun Verneteatteri oli loppunut oli noin tunti aikaa kierrellä Heurekaa. Kun kello löi puoli neljä kokoonnuttiin isoon aulaan ja kun porukka oli kasassa tehtiin parijono ja linja-autoon ja matka jatkui Korkeasaareen.

"Voi meitä pieniä", taustalla Suomen
pisin aikanaan, mittaa 251 cm.
Korkeasaaren seeprat tulivat lähelle.

Korkeasaaressa ja yöpymispaikassa

Oppilaat sanoivat, että Korkeasaaressa oli mielenkiintoisia eläimiä ja silti joillekkin paljon nähtävää, vaikka suuri pettymys oli se että eläimiä oli vähemmän nyt kuin viimeksi käytiin, ne olivat muuttaneet muualle. Oppilaat jakoivat eläimet kahteen ryhmään kotimaisiin ja ulkomaisiin eläimiin. Monet kyllästyivät äkkiä, mutta jotkut olisivat halunneet mennä vielä katsomaan apinoita. Oli hauska nähdä sellaisiakin eläimiä mitä ei usein näe esim. kameli.

Sitten oltiin niin väsyneitä ja iltakin tuli jo kovaa vauhtia, niin matkamme jatkui Pohjois-Herttoniemen Seurakuntatalolle. Kun pääsimme sinne pojat aloittivat pelaamaan sählyä liikuntatiloissa ja muut vain juttelivat, kuuntelivat musiikkia ja pelasivat biljardia.

Koulun keittäjä Sirkka-Liisa Niemi valmisti vanhempien avustuksella meille maukkaan iltapalan ja sen jälkeen oli nukkumaan menon aika.

Kiasman koneet tutkivat vieraat tarkkaan.
Majapaikassa saatiin myös pelata.

Kiasmassa ja Lintsillä

Aamulla herätys oli kello 7.30, mutta jotkut heräsivät jo aiemminkin. Vuorossa oli Seurakuntatalon siivous ja tavaroiden laittaminen kasaan. Kaikki sujui niin hyvin, että aikaa jäi vielä rupatteluun ja musiikin kuunteluun. Kun kello kävi lujaa vauhtia eteenpäin oli aika lähteä Kiasmaan.

Matkalla Kiasmaan tutustuimme kaupunkiin ja monopolipelin katuihin. Kun pääsimme Kiasmaan jouduimme odottamaan sen aikaa, että Kiasman ovet aukenivat. Joten Kiasma nykytaiteen museo oli ensimmäinen kohteemme toisena päivänä.

Kiasmassa tutustuimme oppaan johdolla näyttelyyn, jonka aiheena oli outoäly. Oppilaiden mielestä se oli todella outoaälyä. Kiasmassa näkee kyllä todella vaivaa nähtyä taideteoksia esim. mosaiikki laatoista tehty tietokonehahmo Lara. Tietokoneella pystyy tutkimaan kaikenlaista. Monien mielestä puhuva pää oli hauska, mutta se puhui ihan omiaan. Oppilaat tekivät tietokoneella nykytaidetta. Ensiksi he ottivat kuvan digitaalikameralla kaveristaan, joka siirrettiin tietokoneeseen ja sitä sai muokata oman tahdon mukaan esim. taustaa ja hiusten väriä pystyi muuttamaan.

Koska kello oli jo paljon oli aika mennä syömään, joten matkamme jatkui Hesburgeriin. Kun ateriat oli saatu syötyä matkamme jatkui päivän kohokohtaan Linnanmäelle. Se oli siitä hyvä kohde, että sai pitää kunnolla hauskaa, mutta se oli myös siitä hyvä, että se täytti saman verran kuin koulumme eli 50-vuotta. Ensimmäinen tehtävä oli hankkia ranneke tai lippuja joilla pääsee laitteisiin. Kun asia oli hoidettu lähtivät jokainen omille teilleen. 3-6 luokkalaisten mielestä parhaat laitteet olivat Space Shot, Hip Hop ja vuoristoradat ja 1-2 luokkalaisten mielestä parhaimmat laitteet olivat maailmanpyörä, vekkulitalo ja kummitusjuna.

Kun kello löi kahdeksan oli aika kokoontua pääportille. Kun kaikki olivat paikalla oli aika lähteä kotiin. Monet pyysivät lisä aikaa, mutta kun kotimatka on pitkä niin ei ollut aikaa jäädä Linnanmäelle. Kotimatkalla päätimme pysähtyä Linnatuuleen. Kun matkamme jatkui Linnatuulesta kotiin nukahti monet nuoremmat oppilaat ja olihan rahaakin jäänyt sen verran jäljelle, että karkkiakin sai ostaa linja-autosta. Ja lopuksi jälleen lausuttiin kiitokset ja annettiin taputukset kuljettaja Juha Kurumaalle, opettaja parille Merja ja Kai Sundströmille, keittäjä Sirkka-Liisa Niemelle ja tietenkin oppilaille. Päätepysäkillä olimme n. kello kahdelta, oli ihanaa olla taas kotona.

Koonnut oppilaiden kirjoituksista
Tet-harjoittelija Seera Haavisto 9.lk