Kun puuronostureilla hirsiä telattiin

Pappilan koulun rakentajia vieraili koululla oppilaiden haastateltavina.

"Ja tässä missä nyt istumme oli vanha kellari..."
Koulua rakentamassa olleet Vainö ja Toivo muistelemassa menneitä.

Oman kylän miehet Väinö Kangassalo ja Toivo Hautala olivat kunnan työntekijöinä rakentamassa Pappilan koulua 1949-1950. Väinö on ollut myös koulun talonmiehenä vuosina 1966-71.
Pyysimme heitä juhlavuotemme merkeissä kertomaan noista vaiheista ja vastailemaan oppilaiden ja opettajien kysymyksiin. Hyvin tuntui puolen vuosisadan takaiset asiat olevan vielä muistissa.
Näin he kertoilivat:

Miltä tämä paikka näytti 50 vuotta sitten?
"Ruusilan vanha koulu sijaitsi nykyiseltä lipputangolta vähän kentän suuntaan ja tuon ulkorakennuksen paikkeilla oli Ojaluoman talon sauna. Näillä paikkeilla, missä me nyt istumme oli kellari ja marjapuskia. Yhdestä karviaispuskasta sain silloin oksan" , näin Väinö kertoi, "jonka istutin puutarhaamme. Siitä puskasta vieläkin pistelen suuhuni makoisia marjoja."

Oletteko kaivaneet koulun pohjaa?
"Kyllä olimme kaivamassa. Lapioilla ja kottikärryilla tehtiin koko homma. Betonimylly pyöri polttomoottorilla. Maa oli kovaa kivimoreenia ja välillä piti räjäyttää isompia lohkareita. Suurimmat kivet haudattiin maakuoppaan. Pohja ja paalutus tehtiin pohjois-eteläsuuntaan auringon mukaan. Silloin ei kelloja väännelty ja siirrelty, niin että suunnilleen pitäisi olla oikeassa linjassa."

Millainen koulu oli silloin sisältä?
"Seinät oli hirttä ja ne maalattiin jonkin ajan päästä vesimaalilla kellertäväksi, Autiovaara, Polvenlahti ja Lintula taisivat olla maalareina. Tämä olikin viimeinen hirsikoulu ja tosi terveellinen onkin, hengittää hyvin eikä homehdu ja estää maasäteilyä, kun on alapohjakin auki. Alunperin veistosali piti tehdä yläkertaan ja pannuhuone nykyisen veistoluokan kohdalle, mutta onneksi sunnitelmat muutettiin. Katossa ja ovissa on vieläkin sama pinta kuin silloin rakennettaessa. Seiniin on laitettu myöhemmin kovalevyt ja lattiat on maalattu monta kertaa. Seinälevyt pantiin muuten tarkoituksella väärinpäin, ettei pinta jäänyt niin liukkaaksi."

Oliko silloin lipputankoa?
"Ei vielä. Lipputangon pohja valettiin seuraavana vuonna, samalla kun tehtiin talousrakennus. Lipputangon juureen kirjoitettiin vuosiluku 1950 koulurakennuksen valmistumisvuoden mukaan"

Paljonko rakentajia oli ja sattuiko tapaturmia? Entä kuinka pitkiä työpäiviä teitte?
"Urakkamiehiä taisi olla kymmenkunta ja meitä kunnanmiehiä lisäksi aina tarpeen mukaan. Sahamiehet taisi olla Merikarvialta.
Ei muistu mieleen tapaturmia... yksi työmies yllä loukkasi kätensä, muttei mitenkään vakavasti.
Työpäivät oli meillä 10 tunnin mittaisia, sillä tavalla saatiin paremmat päivärahat. Ja kaikki tehtiin käsipelillä, mitään koneita ei ollut. Pisimmät hirret oli 12 metrisiä, mutta näillä puuronostureilla ne telattiin sinne missä niitä tarvittiin."

Missä olette itse käyneet koulua?
Väinö: "Alakoulun kävin tällä paikalla Ruusilassa ja yläluokat kirkolla."
Toivo: "Melkein kokonaan Hämeenkyrössä. Sitten muutettiin tänne ja viimeisen lukukauden kävin koulua juosten Kivikylästä kirkolla joka päivä mennen tullen. Ei ollut koulukyytejä, mutta siinä se kunto nousi."

Kiitos, Väinö ja Toivo, käynnistä ja haastattelusta!
Paljon muutakin tietysti kyseltiin ja rupateltiin. Niistä voi lukea vaikka pian ilmestyvän pienoishistoriikin sivuilta. Väinö tulee muuten koululle taas veteraanipäivänä muistelemaan vähän toisenlaisia ja vielä vähän vanhempia asioista.