Hyvä meininki Porissa

Höpöttävä kissa ja armoton läskimuori

Ajateltiin lähteä Poriin Katkon koulun kanssa (katkolaiset oikeastaan kutsui meidät mukaan). No me lähdettiin ja mentiin ensin teatteriin katsomaan suosittua Viirua & Pesosta.

Katsomon penkit oli niin täynnä ettei mahtunut enää ollenkaan katsojia. Näyttelijöitä oli kolme. Viiru oli Pesosen viirullinen kissa joka liikkui ja höpötti koko ajan ja leikki ämpärillä. Pesonen taas oli ns. toiminnan mies ja aika vanha ukko ja se totteli usein Viirua. Anttosen muori oli armoton läski ja juoruakka, joka todentotta sai opetuksen

Siinä näytelmässä oli monta tarinaa sillee hauskasti sekaisin. Ensin tuli Viirun synttärit, sitten pätkä tarinaa Viiru huijaa Pesosta ja sitten Viiru ja Pesonen kettujahdissa. Väliajalla sai ostaa kioskista karkkia ja limppaa mutta se oli erittäin kallista.

Tässä kommenttejamme teatterista:
- Se oli hauska. Se oli ihan kiva. Se oli hyvä näytelmä.
- Näytelmä oli ihan kohtalainen mutta välillä se ärsytti
- Itte en oikein tykänny siitä, no se oli ihan muuten kohtalainen.
- Se oli vähän outo. Siinä oli kyllä hyvät näyttelijät.
- Viiru ja Pesonen oli mun mielestä tyhmiä.
- Hassu juttu oli kana, joka tanssi ikkunalaudalla.
- Paras kohta oli kun se kana räjähti.
Sen näytelmän opetus oli ettei kannata juoruilla!

 

arkki.jpg
Heikki-kippari ja perämies Minna luotsaamassa laivaa läpi myrskyjen ja karikoiden.

 

Arkki

Kun me käytiin teatteriretkellä Porissa niin me käytiin myös Arkki nimisessä tylsässä paikassa. Siellä oli melkein kaikkea maan ja taivaan väliltä sekä paljon kaloja ja muita merestä peräisin olevia asioita.

Aluksi kun me tultiin sinne niin me käytiin katsomassa video.Eskareihin se upposi ihan täysillä ja Jaakko toisti melkein joka sanan. Siinä videossa kerrottiin kaikenlaista linnuista ja muista eläimistä.

Kun me tultiin pois sieltä niin me mentiin kattoon valokuvia. Sen jälkeen me käytiin sellasessa huoneessa, jossa oli kaloja, kiviä ja kaikenlaista, joka liittyi eläimiin. Lisäksi siellä oli joku maja tai sellainen. Siellä sisällä oli tikkaat joista pääsi yläkertaan. Siellä oli pusseissa kaikkea tavaraa, yhdessä pussissa oli esimerkiksi rikottu uistin. Sen majan toisessa päässä oli rappuset joista pääsi myös sinne ylös, siellä oli myös pehmoleluja ja paikka jossa sai piirtää kuvia.

 

NAM! Ranskiksia oikeassa ravintolassa.

Menimme ruokailemaan Rantakartanoon. Paikka oli iso ja hieno. Siellä otettiin sitä ruokaa, joka oli koulussa aiemmin valittu eli lihapullat ja ranskikset tai muusi. Jälki palaksi sai vadelmakiisseliä. Ruoka oli tosi hyvää. Sitten sai soittaa pianoa ja loikoilla pehmeillä tuoleilla. Jotkut kattoi TV:tä, kunnes opettajat sai juotua kahvit. Sitten mentiin pois ravintola kartanosta.

 

laiva.jpg
Pelle-Hermannin puistossa riitti puuhaa kaikille eskareista opettajiin.

 

Leikkipuisto TEEVEE

Tervetuloa leikkipuistoteeveen pariin!Olen toimittaja Sakari Lipevä,ja tulette viettämään suorastaan huikasevan tylsiä hetkiä kanssani.Oukki Doukki,ja asiaan.Päivän Suurin Uutinen eli P.S.U tuleeeeeeeee tässä!

Pappilan ja Katkon koulut hurjastelivat kuin raketit konsanaan linja-autolla Poriin seikkailemaan. Retken viimeinen suuri urotyö,jonka he tekivät,oli käynti Kirjurinluodon leikkipuistossa. Tässä toimittajamme Torsti Tomeran huikaisevan tylsä raportti paikan päältä:

-Kiitos, Sakari, kuten on sanottukin, olen nyt täällä leikkipuistossa. Sää ei kyllä ole kovin hyvä, täällä satelee. Mutta se ei ympärilläni hyöriviä oppilaita haittaa. He ravaavat paikasta toiseen touhuten mitä ihmeellisimmissä vempaimissa. Ja niitä kyllä riittää. On kaikenlaisia liukumäkiä, mainittakoon vaikka miten korkea torni, josta sitten voi laskea mutkittelevaa liukumäkeä alas. Minä nyt en tavallisena pulluaisena uskaltaisi kiivetä edes puoleen väliin. Niinpä siirryn tutkimaan jännittävää merirosvolaivaa, jossa on vaikka mitä jännää tekemistä. Voi kiipeillä köysiä pitkin, laskea tankoja alas, (tietenkin voi käyttää myös liukumäkiä)ja leikkiä olevansa koko höskän kapteeni. Minä nyt en tavallisena pulluaisena uskaltaisi edes mennä koko laivaan, niinpä ryhdyn tutkimaan kummallista köysikiipeilytelinettä. Sen huipulla keikkuu joka sekunti oppilas, ja alemmilla kerroksilla riittää myös väkeä kuin pipoa. Minä nyt en tavallisena pulluaisena uskaltaisi oikein edes katsoa koko rakennelmaa, joten alan tutkia muuta puistoa. On muunmuassa ankkalammikko, jonka ankoille voi heittää pullanmuruja, paljon erilaisia hiekkakasoja, pikkulukumäkiä, keinuja, tunneleita ja monenmoisia kiikuttimia. Minä nyt en tavallisena pulluaisena edes voi vilkaista niitä, niinpä minä pyörryn. (Heippa!) MUKS! Täällä Torsti Tomera, Porin Sairaala.

Ja näin päättyy Torstin suorastaan huikaisevan tylsä raportti Kirjurinluodon leikkipuistosta. Samoin päättyy myös Leikkipuisto TEEVEE, koska minun on mentävä katsomaan rakasta ystävääni Torstia.

 

Hyvä meininki!

Linkkarimatkalla jotkut nukkui ja jotkut voi pahoin, mutta eihän kukaan ollut seuraavana aamuna kipeänäkään. Autossa oli mukava pölistä, kaikki höpötti ja oli iloisia. Oli hyvä meininki. Matka oli mukava.

Kiitti Katkon porukka hyvästä tunnelmasta.
P.S. mennään yhes luokkaretkelle

 

 
Katkon ja Pappilan koulut verkkoyhteistyönä