|
Ajateltiin lähteä Poriin Katkon koulun kanssa (katkolaiset
oikeastaan kutsui meidät mukaan). No me lähdettiin ja mentiin ensin
teatteriin katsomaan suosittua Viirua & Pesosta.
Katsomon penkit oli niin täynnä ettei mahtunut
enää ollenkaan katsojia. Näyttelijöitä oli kolme. Viiru oli Pesosen
viirullinen kissa joka liikkui ja höpötti koko ajan ja leikki ämpärillä.
Pesonen taas oli ns. toiminnan mies ja aika vanha ukko ja se totteli
usein Viirua. Anttosen muori oli armoton läski ja juoruakka, joka
todentotta sai opetuksen
Siinä näytelmässä oli monta tarinaa sillee
hauskasti sekaisin. Ensin tuli Viirun synttärit, sitten pätkä tarinaa
Viiru huijaa Pesosta ja sitten Viiru ja Pesonen kettujahdissa. Väliajalla
sai ostaa kioskista karkkia ja limppaa mutta se oli erittäin kallista.
Tässä kommenttejamme teatterista:
- Se oli hauska. Se oli ihan kiva. Se oli hyvä näytelmä.
- Näytelmä oli ihan kohtalainen mutta välillä se ärsytti
- Itte en oikein tykänny siitä, no se oli ihan muuten kohtalainen.
- Se oli vähän outo. Siinä oli kyllä hyvät näyttelijät.
- Viiru ja Pesonen oli mun mielestä tyhmiä.
- Hassu juttu oli kana, joka tanssi ikkunalaudalla.
- Paras kohta oli kun se kana räjähti.
Sen näytelmän opetus oli ettei kannata juoruilla!

Heikki-kippari ja perämies
Minna luotsaamassa laivaa läpi myrskyjen ja karikoiden.
Kun me käytiin teatteriretkellä Porissa niin me käytiin
myös Arkki nimisessä tylsässä paikassa. Siellä oli melkein kaikkea
maan ja taivaan väliltä sekä paljon kaloja ja muita merestä peräisin
olevia asioita.
Aluksi kun me tultiin sinne niin me käytiin katsomassa video.Eskareihin
se upposi ihan täysillä ja Jaakko toisti melkein joka sanan. Siinä
videossa kerrottiin kaikenlaista linnuista ja muista eläimistä.
Kun me tultiin pois sieltä niin me mentiin
kattoon valokuvia. Sen jälkeen me käytiin sellasessa huoneessa, jossa
oli kaloja, kiviä ja kaikenlaista, joka liittyi eläimiin. Lisäksi
siellä oli joku maja tai sellainen. Siellä sisällä oli tikkaat
joista pääsi yläkertaan. Siellä oli pusseissa kaikkea tavaraa,
yhdessä pussissa oli esimerkiksi rikottu uistin. Sen majan toisessa päässä
oli rappuset joista pääsi myös sinne ylös, siellä oli myös
pehmoleluja ja paikka jossa sai piirtää kuvia.
Menimme ruokailemaan Rantakartanoon. Paikka oli iso
ja hieno. Siellä otettiin sitä ruokaa, joka oli koulussa aiemmin
valittu eli lihapullat ja ranskikset tai muusi. Jälki palaksi sai
vadelmakiisseliä. Ruoka oli tosi hyvää. Sitten sai soittaa pianoa ja
loikoilla pehmeillä tuoleilla. Jotkut kattoi TV:tä, kunnes opettajat
sai juotua kahvit. Sitten mentiin pois ravintola kartanosta.

Pelle-Hermannin puistossa
riitti puuhaa kaikille eskareista opettajiin.
Tervetuloa leikkipuistoteeveen pariin!Olen toimittaja
Sakari Lipevä,ja tulette viettämään suorastaan huikasevan tylsiä
hetkiä kanssani.Oukki Doukki,ja asiaan.Päivän Suurin Uutinen eli
P.S.U tuleeeeeeeee tässä!
Pappilan ja Katkon koulut hurjastelivat kuin
raketit konsanaan linja-autolla Poriin seikkailemaan. Retken viimeinen
suuri urotyö,jonka he tekivät,oli käynti Kirjurinluodon
leikkipuistossa. Tässä toimittajamme Torsti Tomeran huikaisevan tylsä
raportti paikan päältä:
-Kiitos, Sakari, kuten on sanottukin, olen nyt täällä
leikkipuistossa. Sää ei kyllä ole kovin hyvä, täällä satelee.
Mutta se ei ympärilläni hyöriviä oppilaita haittaa. He ravaavat
paikasta toiseen touhuten mitä ihmeellisimmissä vempaimissa. Ja niitä
kyllä riittää. On kaikenlaisia liukumäkiä, mainittakoon vaikka
miten korkea torni, josta sitten voi laskea mutkittelevaa liukumäkeä
alas. Minä nyt en tavallisena pulluaisena uskaltaisi kiivetä edes
puoleen väliin. Niinpä siirryn tutkimaan jännittävää
merirosvolaivaa, jossa on vaikka mitä jännää tekemistä. Voi
kiipeillä köysiä pitkin, laskea tankoja alas, (tietenkin voi käyttää
myös liukumäkiä)ja leikkiä olevansa koko höskän kapteeni. Minä
nyt en tavallisena pulluaisena uskaltaisi edes mennä koko laivaan,
niinpä ryhdyn tutkimaan kummallista köysikiipeilytelinettä. Sen
huipulla keikkuu joka sekunti oppilas, ja alemmilla kerroksilla riittää
myös väkeä kuin pipoa. Minä nyt en tavallisena pulluaisena
uskaltaisi oikein edes katsoa koko rakennelmaa, joten alan tutkia muuta
puistoa. On muunmuassa ankkalammikko, jonka ankoille voi heittää
pullanmuruja, paljon erilaisia hiekkakasoja, pikkulukumäkiä, keinuja,
tunneleita ja monenmoisia kiikuttimia. Minä nyt en tavallisena
pulluaisena edes voi vilkaista niitä, niinpä minä pyörryn. (Heippa!)
MUKS! Täällä Torsti Tomera, Porin Sairaala.
Ja näin päättyy Torstin suorastaan huikaisevan
tylsä raportti Kirjurinluodon leikkipuistosta. Samoin päättyy myös
Leikkipuisto TEEVEE, koska minun on mentävä katsomaan rakasta ystävääni
Torstia.
Linkkarimatkalla jotkut nukkui ja jotkut voi pahoin,
mutta eihän kukaan ollut seuraavana aamuna kipeänäkään. Autossa oli
mukava pölistä, kaikki höpötti ja oli iloisia. Oli hyvä meininki.
Matka oli mukava.
Kiitti Katkon porukka hyvästä tunnelmasta.
P.S. mennään yhes luokkaretkelle
|