OPPILAIDEN OMAT HOMMAT

1. - 2. -LUOKKALAISTEN AVARUUSVIIKON SATOA

Avaruusviikolla ( ja toisellakin ) tutkimme innokkaasti avaruutta yhdessä, yksin ja ryhmissä. Löysimme paljon avaruuteen liittyvää asiaa oppikirjojen lisäksi muista kirjoista ja lehdistä. Teimme mielikuvitusmatkan avaruuteen, kuuntelimme avaruusmusiikkia, kirjoitimme avaruusjuttuja, piirsimme ja askartelimme.

2. -luokkalaiset tekivät pareittain heitä kiinnostavasta aiheesta seinälehdet, joista tässä näemme "kevennetyt" nettiversiot. Piirustukset ovat ryhmän käsialaa.

LÄHIN TÄHTEMME AURINKO

Miljoonien kilometrien päässä on suuri hehkuvan kuuma
kaasupallo. Sanomme sitä auringoksi. Aurinko on itse asiassa
tähti. Se on meitä lähimpänä oleva tähti. Aurinko on valtavan
suuri, mutta näyttää pieneltä koska se on niin kaukana
maapallosta. Auringon etäisyys maasta on 150 miljoonaa
kilometriä. Valo kulkee ällistyttävällä nopeudella, noin 300 000
kilometriä sekunnissa, mutta silti valoltakin vie yli kahdeksan
minuuttia matkalla auringosta maahan. Aurinko on kiehuva ja
kupliva kaasupallo. Se antaa valoa aurikokunnallemme.


AURINGONPIMENNYS

Kuu kiertää jatkuvasti maan ympäri. Päivisin sitä ei yleensä
huomaa. Joskus kuu saattaa joutua erikoiseen paikkaan -
nimittäin maan ja auringon väliin. Silloin syntyy auringonpimennys.
Osa maan pinnasta jää silloin kuun heittämän varjon alle keskellä
päivää - mutta vain muutamaksi minuutiksi. Tavallisesti puiden
lehvästön läpi kulkeva auringon valo synnyttää maahan pieniä
valoympyröitä - pieniä auringon kuvia.

MITÄ AURINKO TEKEE MAAPALLOLLE

Aurinko säteilee avaruuteen valoa ja lämpöä. Ilman aurinkoa
maapallolla ei olisi elämää. Osa auringon säteilystä on hyvin haitallista,
mutta maan ilmakehä imee siitä suurimman osan eikäse pääse maan
pinnalle saakka. Osa säteilystä läpäisee maanilmakehän ja pääsee
pinnalle saakka. Osa tästä säteilystä lankeaakasvien - puiden, pensaiden
ja ruohon - vihreille lehdille.
Maapallo pyörii ympäri. Mikä puoli on kohden aurinkoa siellä on
päivä ja toisella puolella on yö. Tuhansien vuosien ajan ihmiset
päättelivät vuodenajan aurigon avulla. Niimpä ajattelemme
aurinkoa kalenterina. Mutta itse asiassa maan kiertoliike auringon
ympäri tekee mahdolliseksi päätellä mikä vuodenaika on.

Kesällä: puissa on tuuhea lehvästö. Kukat nuokkuvat hiljaisessa ,
lämpimässä tuulessa, hyönteiset pörräävät päivät pitkät. Jos asut
maapallon pohjoisosissa tai pohjoisella pallonpuoliskolla, näet
auringon nousevan aamulla idästä vähän pohjoiseen päin. Lapissa
aurinko ei laske ollenkaan. Jos asut maapallon eteläosissa tai
etelän puoleisella pallonpuoliskolla, nousee aurinko aamuisin
kohdasta, joka on hieman idästä etelään päin.

Syksyllä: Aurinko nousee suoraan idästä ja laskee suoraan länteen.
Sen vaellus taivaan kannen poikki on lyhyempi kuin kesällä. Eikä
se keskipäivällä ole taivaalla enää yhtä kauan kuin se oli kesällä.

Talvella: Aurinko nousee pohjoisella pallonpuoliskolla idästä
etelään päin ja eteläisellä idästä pohjoiseen päin. Se vain käväisee
talvisella taivaalla ja on keskipäivällä hyvin matalalla. Lapissa
aurinko ei nouse ollenkaan.

Keväällä: Pohjoisessa alkaa olla lämpimämpää ja etelässä
viileämpää. Aurinko vaeltaa poikki taivaankannen täsmälleen
samaa reittiä kuin syksylläkin.


AURINGON KERROKSET

Auringossa on 11 kerrosta. 1. Filamentti 2. Aurikosoihtuja 3.
Auringonpilkkuja 4. Auringon sydän 5. Säteilyvyöhyke 6.
Konverktiovyöhyke 7. Fotosfääri 8. Kromosfääri 9. Korona 10.
Protuberansseja 11. Aurinkotuuli.


Auringon sydän on kaikkein kuumin. Sen lämpötila on 15
miljoonaa astetta. Sydämen tiheys on 160 kertaa veden tiheys.
Sydämen säde on noin neljännes auringon säteestä. Sydän toimii
ydinreaktorin tapaan. Keskustan kuumasta ydinreaktorista virtaa
energiaa auringon kiehuvalle pinnalle. Auringon pintakerros, jota
kutsutaan fotosfääriksi on noin 6000 C astetta.
Auringonpilkut ovat auringon pinnalla olevia tummia kohtia. Nämä
kohdat näyttävät tummemmilta, koska ne ovat viileämpiä kuin muu
osa auringon pinnasta.

Lähteet: Jännittävä avaruus, Tieteen maailma: Aurinkokunta,
Muumi-lehti no:4,1993, Mitä, miksi, kuinka?, Luontokirja;
luonnontutkijan tietokirja 1-2, Luontokirja; aineiden maailma

Tekijät: Kristiina Sundström 2.lk  ja Riikka Tuomi 2.lk

PLANEETAT

AURINGON PERHE

Planeetat ovat järjestyksessä auringosta lukien Merkurius, Venus,
Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto


Maa-planeetta on jäsen suuressa perheessä. Se on yksi
yhdeksästä planeetasta, jotka kiertävät aurinkoa. Joinakin öinä
voimme nähdä näistä planeetoista paljain silmin viisi loistamassa
taivaalla kirkkaiden tähtien tavoin. tähdet ja planeetat eroavat
toisistaan siten, että tähdet näyttävät tuikkivan, mutta planeetat
loistavat tasaisesti.


KOKOJA

Planeetat ovat kooltaan hyvin erilaisia. Suurin planeetta jupiter on
63 kertaa suurempi kuin pluto, joka on planeetoista pienin. Aurinko
on noin 600 kertaa suurempi kuin pluto ja 10 kertaa suurempi kuin
jupiter !

Lähteet: Jännittävä avaruus, Kaikkien aikojen avaruuskirja,
Luontokirja; aineiden maailma, Aurinkokuntamme

Tekijät: Jimi Mäkelä 2.lk ja Jyri Ylituomi 2.lk

Karhuprojektiin
Sarjakuviin
Sanomalehtipäivään